Yhteiskunnan ja talouden jatkuvan kehityksen myötä hampaista on vähitellen tullut uusi henkilökuvan ja yhteiskuntaluokan indikaattori. Tämä muutos ei heijasta ainoastaan suuterveyden merkityksen lisääntyvää tunnustamista, vaan myös sosioekonomisen kehityksen aiheuttamia muutoksia.
Aiemmin hampaat jätettiin usein huomiotta, ja niihin kiinnitettiin huomiota vain silloin, kun ne aiheuttivat kipua tai ne oli poistettava. Lääketieteen tekniikan jatkuvan kehittymisen ja terveellisten käsitteiden yleistymisen myötä ihmiset ovat kuitenkin vähitellen panostaneet hampaisiinsa. Hampaiden ei tarvitse olla vain valkoisia, vaan myös kohdistettuja ja esteettisiä, mikä johtaa hampaiden estetiikkaprojektien, kuten oikomishoidon, nopeaan kehitykseen.
Tämä muutos ei ole sattumaa, vaan luonnollinen seuraus sosioekonomisesta kehityksestä. Kun elintaso paranee, ihmiset alkavat tavoitella korkeampaa elämänlaatua, ja suun terveydestä tulee vähitellen huomion keskipiste. Hampaat tärkeänä osana henkilökuvaa ovat vähitellen muodostuneet ihmisille merkittäväksi kriteeriksi oman arvon ja sosiaalisen aseman mittaamisessa. Samaan aikaan hampaiden ulkonäön ylläpitäminen ja parantaminen vaatii tiettyä taloudellista investointia, mikä tekee hampaista avainindikaattorin erilaisten yhteiskuntakerrostumien erottamisessa.
Nykyään hammastalous on kehittynyt laajaksi toimialaksi, joka sisältää käytännön toiminnallisia projekteja, kuten hampaiden puhdistusta, juurihoitoa ja hammasimplantteja, sekä esteettisiä projekteja, kuten oikomishoidot. Näiden hankkeiden syntyminen ei ainoastaan tyydytä ihmisten suun terveydenhuollon kysyntää, vaan myös edistää siihen liittyvien toimialojen nopeaa kehitystä.